Diabetes - näin vältät sairauden

Luo: 08/16/2017 - 16:19
Addthis: 

Kymmenettuhannet eurooppalaiset ovat vaarassa sairastua diabetekseen. Vain pysyvistä elämäntapojen muutoksista on apua. 

Diabetes
Elämänvalinnoilla on merkitystä diabeteksen puhkeamiseen.
Kuva: 
Stephen Cheatham

MAINOS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

"Verensokerisi on koholla. Sinulla on esidiabetes.” Kun 54-vuotias isobritannialainen hääkuvaaja Gail Tudor kuuli lääkärinsä sanat viime vuoden heinäkuussa, hän järkyttyi.

Kuinka se oli mahdollista? Hänen painoindeksinsä oli 24 eli normaali, ja hänen ruokavalionsa sisälsi kansallisen terveyssuosituksen mukaisesti vähän rasvoja ja paljon hedelmiä, vihanneksia sekä terveellisiä viljoja. Sen lisäksi Walesissa asuva kahden lapsen äiti oli erittäin aktiivinen – hän harrasti muun muassa luistelua, kävelyä ja melomista. Koska hän jo teki kaikkia noita asioita, hänen lääkärinsä sanoi, ettei hän luultavasti voisi välttää kakkostyypin diabetesta.

Hänelle tarjottuun hoitosuunnitelmaan kuului lääkitys, ja hänelle kerrottiin, että hän luultavasti tarvitsisi lääkkeitä loppuelämänsä. ”En voinut uskoa sitä”, Gail sanoo. Hän päätti tutkia, mitä muuta hän voisi tehdä estääkseen diabetesta puhkeamasta – turvautumatta lääkkeisiin.

Ranskassa, Bordeauxin lähistöllä asuva eläkkeellä oleva insinööri Frank Linnhoff, 69, tiesi, että hänen liikalihavuutensa ja hänen perheensä sairaushistorian vuoksi hänellä oli korkea riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. Hänen isänsä oli kuollut 70-vuotiaana diabeteksen aiheuttamaan munuaissairauteen; hänen veljeltään oli saman taudin vuoksi amputoitu jalka 45-vuotiaana. Saatuaan vuosia sitten esidiabetesdiagnoosin Linnhoff oli tehnyt parhaansa noudattaakseen lääkärin neuvoa ruokavaliosta ja liikunnasta, mutta siitä huolimatta hänen painonsa nousi edelleen.

Tammikuussa 2015 hän voi niin huonosti, että hän kävi laboratoriossa verikokeissa. Tulosten mukaan hänen paastoglukoosiarvonsa hipoivat pilviä. Hän tiesi, että jos hän menisi lääkärille, diagnoosina olisi diabetes. ”Olin niin järkyttynyt, että valvoin koko yön etsien internetistä vastauksia”, hän kertoo. ”Isäni ja veljeni eivät olleet onnistuneet pitämään diabetestaan kurissa; en halunnut samaa kohtaloa.” Hän aikoi päättäväisesti nostaa itsensä takaisin kuopasta.

Elokuussa 2015 ollessani 57-vuotias myös minun lääkärini kertoi paastosokeriarvoni olevan esidiabeteksesta kertovalla tasolla. Gailin tavoin minäkään en ollut ylipainoinen. Painoindeksini oli sopiva 23,7. Harrastin liikuntaa kolme kertaa viikossa ja kävelin 10 000 askelta päivässä. Sitä paitsi, kirjoitettuani terveydestä yli 25 vuotta olin noudattanut suositeltuja ruokavalio-ohjeistuksia kolmen vuosikymmenen ajan. Mitä voisin vielä tehdä paremmin?

Aloin tutkia lääketieteellistä kirjallisuutta löytääkseni ajanmukaisimmat tiedot ja näkemykset. Sain selville, että esidiabetes varoittaa tulevista terveysongelmista niitä kymmeniä tuhansia eurooppalaisia miehiä ja naisia, joilla se todetaan tänä vuonna. Arvioiden mukaan joka kolmannella isobritannialaisella aikuisella se on jo, ja Kansainvälinen diabetesliitto arvioi, että noin viisi prosenttia 20–79 vuotiaista eurooppalaisista kärsii jo heikentyneestä glukoosinsiedosta, ja heidän riskinsä sairastua diabetekseen on kohonnut.

Esidiabetes kasvattaa kymmenkertaisesti diabeteksen ja sen usein mukanaan tuomien ongelmien, kuten sydäntaudin, aivoinfarktin, sokeutumisen, hermovaurioiden, munuaisvaurioiden ja raajojen amputoimisen riskiä. Kaiken lisäksi elimistön kudosten ja verisuonten vaurioituminen voi alkaa jo paljon ennen kuin täysin puhjennut kakkostyypin diabetes ilmenee.

Esidiabetes, joka usein aiheuttaa tai tuo mukanaan hyperglykemian eli kohonneen verensokerin, liittyy elimistön insuliinintuotannon ongelmiin – insuliini on hormoni, joka siirtää verestä sokereita soluihin energianlähteeksi tai varastoi niitä rasvoiksi. Esidiabeteksen puhjetessa keho tuottaa koko ajan suurempia määriä heikommin toimivaa insuliinia, jolloin puhutaan insuliiniresistenssistä. Tämän seurauksena verenkiertoon jää liian suuria sokerimääriä, jolloin veren sokeriarvot kohoavat ja kakkostyypin diabeteksen riski kasvaa.

Kakkostyypin diabetespotilaiden huima määrä on valtava terveysongelma – ei vain taudin seurauksista kärsiville yksilöille, vaan myös kasvavan potilasmäärän kanssa kamppaileville terveydenhuoltojärjestelmille. Euroopan komission mukaan itse Euroopan unionin sisällä tautia sairastaa arviolta 32 miljoonaa eurooppalaista. Maailmanlaajuisesti määrä on noin nelinkertaistunut vuodesta 1980 lähtien.

Jo viimeisen vuosikymmenen aikana kakkostyypin diabeteksen määrä Isossa-Britanniassa on lisääntynyt 65 prosenttia, ja Diabetes UK -järjestön vuoden 2016 raportin mukaan nykyisen trendin jatkuessa vuoteen 2034 mennessä jopa kolmannes briteistä on liikalihavia ja 10 prosenttia väestöstä kärsii kakkostyypin diabeteksesta.

Hyvä uutinen on se, että esidiabeteksen voi voittaa elämäntapamuutoksilla. Itse asiassa Gail Tudor, Frank Linnhoff ja minä olemme kaikki päässeet eroon esidiabeteksesta saatuamme diagnoosin vuonna 2015, ja olemme selvästi parantaneet elämänlaatuamme. Niin ovat myös tuhannet muut.
Jos sinulla tai läheiselläsi on todettu esidiabetes, tässä tärkeää tietoa.


Ruokavaliolla voi olla suuri vaikutus diabeteksen kehittymisessä.
Kuva:Thinkstock

 

1. Kuka on riskiryhmässä?

Jos olet ylipainoinen tai liikalihava, et harrasta liikuntaa tai perheessäsi on kakkostyypin diabetesta, todennäköisyytesi saada esidiabetes on korkeampi. Gailin kaltaisilla naisilla, joilla on ollut raskausdiabetes, on huomattavasti suurempi riski saada esidiabetes tai kakkostyypin diabetes. Niin myös naiset, jotka ovat synnyttäneet yli nelikiloisen vauvan – kuten minä 23 vuotta sitten.

Minulla oli myös toinen liitännäissairaus, josta voi kärsiä jopa 20 prosenttia eurooppalaisista naisista: perinnöllinen hormonituotantoon liittyvä sairaus nimeltä munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), joka aiheuttaa hedelmällisyyden alentumista, mahdollista painonnousua ja muita oireita. Aivan kuten diabeteksenkin, oireyhtymän pääpiirre on insuliiniresistenssi.

”Avainasemassa on insuliinin toiminta”, kertoo kanadalainen nefrologi Jason Fung, jonka munuaisvaurioista kärsivistä potilaista suurimmalla osalla on kakkostyypin diabetes. Fung kirjoitti hiljattain kansainväliseksi myyntimenestykseksi nousseen teoksen The Obesity Code – liikalihavuuden koodi. Kirjassa hän kuvaa, kuinka insuliini, insuliiniresistenssi sekä stressihormoni kortisoli ovat kakkostyypin diabeteksen ja liikalihavuuden tärkeimpiä hormonaalisia laukaisijoita. Tautien hillitsemiseksi niiden laukaisijoihin täytyy puuttua, tohtori Fung sanoo. Lue lisää.

2. Kuinka todetaan?

Koska esidiabetes on yleensä oireeton, se voidaan todeta verikokeilla, yleensä yhdellä kolmesta vaihtoehdosta: 1) paastoplasman glukoosikokeen, joka otetaan aamulla ennen kuin olet syönyt mitään, tulisi antaa verensokeriarvo välillä 5,6–6,9 mmol/l; 2) glukoosinsietokoe eli sokerirasituskoe, joka otetaan kaksi tuntia sen jälkeen, kun olet juonut 75 grammaa sokeripitoista nestettä, tulisi antaa verensokeriarvo välillä 7,8–11,0 mmol/l, tai 3) verensokerihemoglobiininmittaus (yksi verikoe, joka kertoo veresi keskimääräisen glukoositason kolmen kuukauden ajalta) tulisi olla keskimäärin 39–46 mmol/l. Jos arvot ovat mainittuja korkeammat kaikissa testeissä, kertoo se täysin puhjenneesta kakkostyypin diabeteksesta.

3. Laihduta – mutta kuinka?

On tiedetty jo vuosia, että laihduttamalla viidestä kymmeneen prosenttia painostaan – riippumatta kuinka sen tekee – voi päästä eroon esidiabeteksesta joksikin aikaa. Mutta kuten kaikki tiedämme, useimpia laihdutuskuureja on vaikeaa noudattaa, ja painoa tulee lopulta takaisin, joskus pudotettua enemmän. Painonnousu ja entiseen ruokavalioon palaaminen tuovat yleensä takaisin myös huonot verensokeriarvot.

Uusi ja jokseenkin kiistanalainen ratkaisu on seuraava: tuhannet Gail Tudorin, Frank Linnhoffin ja minun kaltaiset ihmiset ovat pudottaneet painoa ja vähentäneet diabeteksen riskitekijöitä vähentämällä ruokavaliostaan sokeria sekä jalostettuja ja tärkkelyspitoisia hiilihydraatteja kuten leipää, perunoita, riisiä, pastaa, muroja, keksejä, suolakeksejä ja kakkuja, ja lisäämällä terveellisen rasvan määrää.

Kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistömme ruoansulatuksessa sokeriksi. Tuo sokeri laukaisee insuliinin erityksen. Niinpä useimpien hiilihydraattien vähentäminen alle sataan (tai jopa alle kahteenkymmeneen) grammaan päivässä alentaa veren sokeripitoisuutta ja sitä kautta vähentää insuliinin tarvetta, tohtori Fung toteaa. Niin toimiminen auttaa meitä tulemaan taas herkemmäksi insuliinille.

”Diabetesta ja esidiabetesta tulisi oikeasti kutsua hiilihydraatti-intoleranssiksi”, sanoo isobritannialainen kardiologi, liikalihavuutta vastaan taistelevan National Obesity Forum -järjestön neuvonantaja ja liiallisen sokerinkäytön vastaisen Action on Sugar -kampanjan perustajajäsen ja entinen tiedejohtaja Aseem Malhotra.

Vähähiilihydraattisia ruokavalioita on ollut olemassa jo vuosia, mutta terveellisten rasvojen mukaan ottaminen on uusi käänne. Maitotuotteista, pähkinöistä, kalasta ja kananmunista (myös keltuaisista) saatavat rasvat ovat terveellisiä, kun taas kasvirasvojen ja transrasvojen liikakäyttö voi johtaa krooniseen sairauteen.

Kasvava määrä todisteita osoittaa, että viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan kuulemamme kehotus rasvojen välttelyyn on ollut virheellinen, ja että rasvat sitä vastoin saavat kylläiseksi, ovat hyväksi sydämelle ja aivoille, ja niillä on muihin ravintoaineisiin verrattuna pienin vaikutus insuliinin erittämiseen.

Ruotsalainen diabetestutkija ja Linköpingin yliopiston sisätautilääketieteen johtaja Fredrik Nyström on samaa mieltä. Mitkä ovat hänen ruokavaliosuosituksensa? ”Hiilihydraattien rajoittaminen yhdessä paljon rasvaa sisältävän Välimeren ruokavalion (kalaa, jonkin verran lihaa, vihanneksia, juustoa, pähkinöitä, oliiviöljyä) kanssa.”

Kesäkuussa 2016 The Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että paljon rasvaa sisältävä Välimeren ruokavalio ei aiheuta painonnousua – itse asiassa miehet ja naiset, jotka sijoitettiin sattumanvaraisesti suuremman rasvamäärän ryhmään, pudottivat enemmän painoa ja senttejä vyötäröltään kuin pienemmän rasvamäärän ryhmä.

Gail Tudor aloitti vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvoja sisältävän ruokavalion eli LCHF:n (englannin kielen sanoista low carb/high fat) viime vuoden heinäkuussa. Toukokuuhun mennessä hän oli laihtunut noin 6,5, kiloa – suurimman osan niistä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, vaikka painonpudotus ei ollutkaan hänen tavoitteensa – ja hänen verensokerinsa on palannut terveisiin lukemiin ja esidiabetes saatu kuriin. Frank Linnhoff, joka aloitti LCHF:n tammikuussa 2015, on laihtunut yli yhdeksän kiloa, ja hänen verensokerinsa on jälleen normaalilukemissa – kuten myös hänen verenpaineensa.

Minä aloitin ruokavalion syksyllä 2015 ja seitsemän kuukauden päästä painoni oli pudonnut lähes viisi kiloa, ja vereni glukoositaso oli laskenut normaaliksi. Mikä vieläkin parempaa: ruoka on hyvää ja tyydyttävää. Toimiiko se sitten kaikilla? Yhtään pidemmän aikavälin tutkimusta ei vielä ole julkaistu ja useimpien valtioiden diabetesjärjestöt ovat odottavalla kannalla.

Hurja määrä lääketieteen ammattilaisia ja tieteellisiä tutkijoita, kasvava määrä tutkimuksia ja kymmenet tuhannet ihmiset, jotka ovat kokeilleet LCHF-ruokavaliota kannattavat sitä kuitenkin turvallisena ja tehokkaana. Jatkuvasti kasaantuviin todisteisiin kuuluu muun muassa: Vuoden 2015 tammikuussa 26 kansainvälistä lääketieteen asiantuntijaa nostivat Nutrition-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan hiilihydraattien rajoittamisen ensimmäiseksi toimenpiteeksi diabeteksen ja esidiabeteksen hoidossa.

Tämän vuoden toukokuussa internetissä toimiva isobritannialainen diabetes-keskustelupalsta diabetes.co.uk ilmoitti, että tutkimuksessa, jossa 120 000 ihmistä sitoutui kymmeneksi viikoksi LCHF-ohjelmaan, suurin osa kertoi veren glukoositasojen parantuneen ja painon pudonneen ruokavalion seurauksena.

Lähes vuosikymmenen ajan ruotsalainen yleislääkäri Andreas Eenfeldt on ohjannut esidiabetes- ja diabetespotilaitaan sekä liikalihavia potilaitaan vaihtamaan vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvoja sisältävään ruokavalioon. ”Viikkojen ja kuukausien aikana heidän olonsa parani, heidän diabeteksensa saatiin kuriin ja he pystyivät lopettamaan lääkityksen”, sanoi tohtori Eenfeldt, joka vuonna 2007 perusti ei-kaupallisen, ruotsinkielisen nettisivuston dietdoctor.com. Hänen vuonna 2010 Ruotsissa myyntimenestykseksi noussut kirjansa Ruokavallankumous (Matrevolution) on käännetty suomen lisäksi seitsemälle kielelle. Vuonna 2011 hän perusti englanninkielisen dietdoctor.com -sivuston.

Dietdoctor.com -sivustolla, jolla nykyään on kaksi miljoonaa kävijää kuukaudessa, on yli 300 kertomusta LCHF-ruokavalion avulla tehdyistä terveysremonteista. Sivusto auttoi sekä Gailia, Frankia että minua muutoksessamme. Nykyään Frank, LCHF-ruokavalionsa ohessa, pyöräilee, tanssii, nauttii elämästä ja iloitsee jälleen hyvästä terveydestä. ”Tammikuussa 2015 voin kovin huonosti. En olisi ikinä uskonut, että vain vuoden päästä oloni olisi näin mahtava.”


Liikunnan on osoitettu helpottavan veren glukoosin hallintaa.
Kuva:Thinkstock

 

4. Mitä muuta voit tehdä?

Säännöllisen liikunnan, unen laadun parantamisen ja stressin vähentämisen on osoitettu helpottavan veren glukoositason hallintaa, asiantuntijat sanovat.

Liiku: Lihaksemme imevät glukoosia verestä pesusienen tavoin. Mitä enemmän käytämme niitä, sitä enemmän ne imevät. Liikunnan ei tarvitse olla treeniä maratonia varten. Gail, joka käyttää kotona veren glukoositasomittaria, on huomannut, että hänen tarvitsee vain kävellä ympäriinsä kotona tai nousta ja laskeutua portaat saadakseen verensokeriarvot laskemaan asteen tai pari. Useimmat asiantuntijat suosittelevat puolen tunnin kevyesti rasittavaa liikuntaa päivittäin – yritä löytää aikaa reippaalle kävelylle, jos et saa pidettyä kehoasi liikkeellä muissa toimissa.

Paranna unen laatua: Viime vuosina huono unenlaatu, unettomuus ja unen puute on yhdistetty painonnousun sekä kohonneen diabetesriskin riskitekijöiksi. Seitsemän tai kahdeksan tunnin laadukkaan unen saanti alentaa riskiä. Muita vinkkejä paremman unen saamiseksi: älä pidä televisiota, kännyköitä tai kannettavia tietokoneita makuuhuoneessa, pidä lemmikit poissa sängyltä, vältä alkoholia ennen nukkumaanmenoa, pidä makuuhuone viileänä, käytä korvatulppia, ylläpidä rentouttavan säännöllistä unirytmiä.

Stressin alentaminen: Stressi lisää kortisoli-nimisen hormonin määrää kehossa (myös vähäinen uni kohottaa kortisolitasoja), mikä puolestaan voi nostaa verensokeriarvoja. Jatkuva stressi voi pahentaa insuliiniresistenssiä, johtaa vyötärölihavuuteen ja nostaa esidiabeteksen ja diabeteksen riskiä. ”Stressin alentaminen on ensiarvoisen tärkeää”, huomauttaa tohtori Fung. Vinkkejä jatkuvan stressin alentamiseen ovat muun muassa tietoisuustaitomeditaatio, jooga, hieronta ja rentouttava liikunta.

Itse olin onnekas. Koska olen terveyskirjailija, ymmärsin välittömästi esidiabetesdiagnoosin vaarat. Saatuani herätyksen olen viimeisen vuoden aikana keskittynyt tekemään elämäntapamuutoksia; olen karsinut ruokavaliostani hiilihydraatteja ja sokereita, nostellut painoja, kävellyt kaikkialle ja nukkunut hyviä yöunia. Tähän päivään mennessä olen pudottanut painoa lähes kuusi kiloa, ja myös pitänyt ne poissa. Ostin verenglukoosimittarin ja testaan verensokerini säännöllisesti. Se on nykyään aina terveellisissä lukemissa. Itse asiassa olen mielestäni onnekas, että koin esidiabetessäikähdyksen: se on auttanut minua parantamaan terveyttäni ja välttämään kakkostyypin diabeteksen.

Kuten tohtori Andreas Eenfeldt sanoo: ”Meidän pitää levittää tätä tietoa, niin että useammat ihmiset voivat hyötyä siitä – ja toimia sen mukaan parantaakseen terveyttään.”   
 

Osallistu keskusteluun!