Hemohes-skandaali

100-vuotiaan Suomen kunniaksi Valitut Palat julkaisee Suomen Vuosisata -uutuuskirjasta joka viikko uuden mielenkiintoisen artikkelin kansamme satavuotisen historian varrelta.

Luo: 02/14/2017 - 13:53
Addthis: 

Suomen vuosia jatkunut loistava hiihtomenestys saavutti huippunsa Lahden MM-kisoissa helmikuussa 2001 – ja samalla koko saavutettu menestystarina menetti pohjansa. Kävi ilmi, että menestys oli saavutettu dopingilla. 

Selitysten aika. Hiihdon päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö (vas.) ja hiihtäjä Jari Isometsä yrittävät vielä 18. helmikuuta selittää Hemohesin käyttöä parhain päin. Muiden hiihtäjien doping-käryistä ei vielä ollut tietoa.
Kuva: 
Lehtikuva

Tapaukset alkoivat tulla ilmi jo kisojen alkupäivinä. Jari Isometsä sai 17. helmikuuta 2001 takaa-ajokilpailussa hopeaa. Seuraavana päivänä hänen kuitenkin ilmoitettiin jääneen kiinni Hemohesin käytöstä, ja hän menetti voittamansa mitalin.

18. helmikuuta lehdistötilaisuudessa hän ilmoitti ottaneensa lääkettä Hiihtoliiton ulkopuolisen henkilön valvonnassa laskeakseen yli sallittujen rajojen nousseita hemoglobiiniarvojaan.

Mika Myllylä oli sijoittunut saman kilpailun perinteisen osuuden ykköseksi, muttei startannut iltapäivän takaa-ajoon. Janne Immonen puolestaan hiihti kilpailussa kymmenen parhaan joukossa, mutta keskeytti kilpailun sauvarikkoon.

Suomen miesten viestijoukkue voitti kultaa 22. helmikuuta joukkueella Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Sami Repo ja Mika Myllylä. Heistä Immonen joutui dopingtestiin heti viestihiihdon jälkeen, ja koko Suomen hiihtojoukkue testattiin saman päivän iltana.

25. helmikuuta kerrottiin toisen suomalaishiihtäjän dopingkärystä, ja seuraavana päivänä varmistui, että kyseessä oli viestijoukkueessa hiihtänyt Immonen. Näin ollen miesten viestijoukkue menetti voittamansa kultamitalin.
 
26. helmikuuta uutisoitiin, että Ala-Tikkurilan Shell-huoltoasemalle oli jäänyt Hiihtoliiton lääkärinlaukku, josta löytyi infuusionestepusseja ja ruiskuja. Miesten päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö kävi hakemassa laukun poliisilta.

Lopulta 28. helmikuuta neljän suomalaishiihtäjän kerrottiin antaneen positiivisen A-näytteen. Heistä Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä ja Milla Jauho myönsivät aineiden käytön, ja neljänneksi hiihtäjäksi paljastui 6. maaliskuuta B-näytteiden valmistuttua Virpi Kuitunen.

Kuitunen sai pitää 18. helmikuuta voittamansa takaa-ajon kultamitalin, koska oli antanut kilpailun jälkeen negatiivisen dopingnäytteen.
 
Huhtikuussa kaikki kuusi kiinnijäänyttä väliaikaisessa kilpailukiellossa ollutta suomalaishiihtäjää – Isometsä, Immonen, Myllylä, Kirvesniemi, Jauho ja Kuitunen – tuomittiin kahden vuoden kilpailukieltoon.

Lisäksi maastohiihtojoukkueiden päävalmentajat Kari-Pekka Kyrö ja Jarmo Riski sekä lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen saivat elinikäisen toimitsijakiellon.

Dopingskandaalilla oli valtavat vaikutukset Suomen maastohiihtoon paitsi urheilullisesti myös taloudellisesti. Sponsorit kaikkosivat ja kansallinen itsetunto oli saanut melkoisen lommon.

Osallistu keskusteluun!