Kun verensokeri ei ole ”normaali”

Luo: 01/22/2015 - 16:53
Addthis: 

Moni ei murehdi diabeteksesta ennen kuin lääkäri ilmoittaa, että verensokeri on liian korkea. Mutta vaikka verensokeri seuraavassa mittauksessa olisikin ”normaali”, ei välttämättä saa vielä terveen papereita.

Kuva: 
Claire Benoist

Tuoreimman tutkimuksen mukaan viitearvojen ylärajalla pysyttelevä verensokeri voi niin ikään lisätä sairastumisriskiä, minkä vuoksi osa lääkäreistä ottaa tällaiset lukemat vakavasti – etenkin jos potilaalla on muitakin kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä, kuten lihavuus ja diabetesta suvussa.

Ero normaalin ja kohonneen verensokerin välillä on melko epämääräinen, minkä vuoksi miljoonat ihmiset saattavat kuvitella olevansa turvassa, huomauttaa aivotutkija Nicolas Cherbuin Australian kansallisesta yliopistosta. Hänen vuonna 2013 julkaisemassa tutkimuksessaan havaittiin, että keski-ikäiset ihmiset, joiden paastoverensokeri on normaalin ylärajoilla (ks. taulukko artikkelin lopussa), pärjäsivät heikommin muistitesteissä ja heillä esiintyi enemmän kutistumaa muistia ohjaavalla aivojen alueella verrattuna niihin, joiden verensokeriarvo oli matalampi. Korkea verensokeri voi vahingoittaa verisuonia ja estää ravintoaineiden kulkeutumista aivoihin.

Muissa tutkimuksissa on havaittu, että normaalin ylärajoilla pysyttelevä verensokeri voi aiheuttaa elimistössä tulehdusta ja siten lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä ja verisuonten kovettumista. Vuonna 2012 julkaistun israelilaistutkimuksen mukaan koehenkilöt, joiden paastoverensokeri oli 5-5,5 mmol/l (millimoolia litrassa), sairastuivat 40 prosenttia todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin kuin ne, joiden lukema oli alle 4,4 mmol/l.

Toinen huolenaihe on syöpä. Italialaisessa tutkimuksessa joukko naisia oli terveysseurannassa kolmentoista vuoden ajan. Naisista ne, joiden paastoverensokeri oli normaalin ylärajoilla, sairastuivat 52 prosenttia todennäköisemmin rintasyöpään kuin ne, joiden paastoverensokeri oli alle 4,4 mmol/l. Yhtenä syynä voi olla se, että insuliini, jonka avulla elimistö säätelee sokeriaineenvaihduntaa, nopeuttaa myös solujen kasvua.

Jokaisen aikuisen tulisi tarkistuttaa säännöllisesti verensokeriarvonsa ja muuttaa elintapojaan, jos arvo on kerrankin yli 5 mmol/l, sanoo sydänlääkäri Joel Kahn, joka hoitaa diabeetikkoja ja potilaita, joilla on diabetesriski.

”Ihanteellinen paastoverensokeriarvo on alle 4,7 millimoolia litrassa”, hän sanoo. ”Jokainen desimaaliyksikkö lisää tuohon arvoon voi tuoda mukanaan terveysongelmia, joten on parasta ryhtyä toimeen heti.”

Yhdysvaltain diabetesliiton suosituksen mukaan yli 45-vuotiaiden kannattaa mittauttaa verensokerinsa kolmen vuoden välein. Testeissä on kuitenkin hyvä käydä tiheämmin, jos kuuluu etniseen riskiryhmään (afroamerikkalaiset, Pohjois-Amerikan intiaanit, Tyynenmeren saarelaiset ja latinalaisamerikkalaiset), on ylipainoinen, on sairastanut raskausdiabeteksen tai jos lähisuvussa on diabetesta, sanoo Gail Nunlee-Bland, joka toimii diabetesyksikön johtajana Howardin yliopistosairaalassa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa.

Asiantuntijat kehottavat tarkkailemaan verensokeriarvoja entistä huolellisemmin, koska tutkimusten mukaan kakkostyypin diabetesta voi ehkäistä lisäämällä liikuntaa ja syömällä terveellisemmin. Käänteentekevässä yhdysvaltalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa, jossa oli mukana 27 tutkimuslaitosta, todettiin, että henkilöt, joilla on heikentynyt glukoosinsieto eli niin kutsuttu esidiabetes, voivat pienentää riskiään sairastua varsinaiseen diabetekseen 58 prosentilla ja saada jopa verensokeriarvonsa normaalilukemiin, jos he harrastavat liikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa ja laihduttavat tarvittaessa hiukan (esidiabeetikoista vain noin 20 prosenttia on normaalipainoisia).

MAINOS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Tutkimuksessa todettiin, että elintapamuutoksilla on peräti suurempi vaikutus kuin diabeteslääkkeillä, sanoo Jill Crandall, newyorkilaisen Albert Einstein Collegen diabetestutkimusten johtaja. Elintapamuutosten vaikutukset voivat lisäksi olla pitkäkestoisia, kertoo vastaavanlainen kiinalaistutkimus, jonka tulokset julkaistiin viime vuoden huhtikuussa. Tutkimuksessa koehenkilöt, jotka olivat 23 vuoden ajan noudattaneet terveellisempää ruokavaliota ja/tai liikuntaohjelmaa, olivat vähemmän todennäköisesti sairastuneet diabetekseen tai kuolleet johonkin sairauteen.

Jos verensokeriarvosi kohoaa vähitellen, seuraavien tieteellisesti todistettujen ruokavalio-, liikunta- ja hyvinvointivinkkien avulla voit saada sen laskemaan terveellisempiin lukemiin.

Syö hyvin

Suosi Välimeren ruokia
Noin 140 000 koehenkilöä käsittäneiden tutkimusten mukaan todennäköisyys sairastua kakkostyypin diabetekseen on 21 prosenttia alhaisempi ihmisillä, jotka noudattavat Välimeren ruokavaliota. Se perustuu kasviksiin ja hedelmiin, papuihin, pähkinöihin, täysjyväviljaan ja oliiviöljyyn. Kalaa ja kanaa syödään säännöllisesti, punaista lihaa, voita ja makeaa puolestaan vältetään. Kasviperäisten ruokien sisältämät kasviravintoaineet ja kuitu auttavat alentamaan verensokeria, ja oliiviöljy saattaa lievittää tulehdusta.

Syö sinistä
Antosyaanit ovat ravintoaineita, joista viinirypäleet ja marjat saavat punaisen ja sinisen värinsä. Tuoreessa brittitutkimuksessa löytyi yhteys ruokavalion antosyaanien ja paremman verensokeritasapainon väliltä. Päivittäinen annos viinirypäleitä tai marjoja voi vaikuttaa verensokeriin yhtä tehokkaasti kuin painoindeksin pieneneminen pykälän verran, sanoo tutkija Aedin Cassidy englantilaisesta Norwichin yliopistosta.

Muista aamupala
Jos aamiainen jää usein väliin, riski sairastua kakkostyypin diabetekseen kasvaa. Aamupala saattaa auttaa pitämään verensokerin tasaisena koko loppupäivän ajan. Terveellisin aamiainen sisältää proteiinia, hitaita hiilihydraatteja ja rasvaa – esimerkiksi jogurttia, hedelmiä ja pähkinöitä. Päivän aloittaminen nopeilla hiilihydraateilla (kuten vaalealla leivällä ja appelsiinimehulla) on verensokerin kannalta sama kuin ei söisi ollenkaan, kerrotaan yhdysvaltalaisesta Minnesotan yliopistosta.

Liiku fiksusti
Sekä sykettä nostavaa jumppaa (vähintään kaksi ja puoli tuntia) että voimaharjoittelua (vähintään tunti) viikoittain harrastavilla naisilla oli alhaisin diabetesriski – noin kolmanneksen alempi kuin niillä, jotka eivät harrasta liikuntaa. Liikuntatuokion jälkeen lihaksiin imeytyy enemmän glukoosia eli sokeria verenkierrosta. Kun kunto ajan myötä kohenee, solut herkistyvät enemmän insuliinille.

Pois pöydän äärestä (ja television)
Kävele parin minuutin ajan aina, kun olet istunut 20 minuuttia. Tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan säännölliset kävelytauot pienentävät aterian jälkeisiä verensokeripiikkejä.

Puhu lääkärin kanssa

Tee riskitesti
Suomen diabetesliiton sivulla osoitteessa www.diabetes.fi on riskitesti. Tee testi ja ota tulokset mukaan lääkäriin, ehdottaa Yhdysvaltain diabetesliiton lääketieteellinen johtaja Robert Ratner. Jos riski on korkea, verensokeri kannattaa ehkä mitata tiheämmin.

Tutki lääkekaapin sisältö
Eri vaivoihin määrättävät lääkkeet – kuten steroidit astman hoitoon, statiinit kolesterolin alentamiseksi ja nesteenpoistolääkkeet korkeaan verenpaineeseen – voivat nostaa verensokeria. Kysy lääkäriltä, voisiko ne korvata muilla lääkkeillä ilman vastaavaa haittavaikutusta.

Arvot, joka sinun ja lääkärin on hyvä tietää*

DIABETES
Verensokeriarvo vähintään 7 mmol/ml

ESIDIABETES
Verensokeriarvo 5,5–6,9 mmol/l

VERENSOKERI NORMAALIN YLÄRAJOILLA
Noin 5-5,5 mmol/l (uusi luokka, jota tutkitaan terveysriskien kannalta)

NORMAALI VERENSOKERI
Tällä hetkellä 3,8–5,5 mmol/l

*Kaikki arvot ovat paastoverensokeriarvoja 12 tunnin paaston jälkeen.

Osallistu keskusteluun!