Palmunoksista virpomisvitsoihin

Luo: 04/03/2017 - 18:15
Addthis: 


Meillä pääsiäisen viettoon kuuluvat olennaisena osana pajut ja koivunoksat. Niistä voidaan koristella myös erityisiä virpomisvitsoja.

Pajunkissat
Pajunkissat kuuluvat edelleen vahvasti pääsiäiseen Suomessa.
Kuva: 
Thinkstock


Muinaisvenäjän sana verba tarkoittaa 'pajua' ja Karjalassa palmusunnuntaita on sanottukin virposunnuntaiksi.
 
Ortodoksisesta Karjalasta luterilaisille alueille levittyään virpomiseen alettiin liittää palkitseminen. Siitä kertoo edelleen voimissaan oleva loru: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuueks, vitsa sulle, palkka mulle!"
 
Virvonta on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana, sillä pajuissa on vanhastaan ajateltu olevan taikavoimaa. Koristeltu pajunoksa annettiin virvotulle virpomisen päätteeksi, ja palkka tultiin noutamaan pääsiäislauantaina.
 
Nykypäivänä pienimmät virpojat, varsinkin pojat, voivat kiertää virpomassa ruotsalaisen pääsiäisperinteen mukaisesti pääsiäispupuina. Onpa viime vuosina virpojien joukossa nähty liikkuvan myös Harry Pottereita värikkäine vitsoineen!


Virpojat pukeutuvat hyvin usein pääsiäisnoidiksi tai noitien kissoiksi. Yleisiä virpomispäiviä ovat palmusunnuntai (9.4.2017) ja pääsiäislauantai (15.4.2017).
Kuva:Thinkstock

Osallistu keskusteluun!