Rauli Badding Somerjoki olisi täyttänyt 70 vuotta - Lue laulajalegendan tarina!

Luo: 08/29/2017 - 15:57

Rauli Badding Somerjoki olisi täyttänyt tänä loppukesänä 70 vuotta. Vuonna 1987 menehtyneen artistin ura sisälsi ylä- ja alamäkiä, mutta miehen persoonallinen lauluääni pysyi jäljittelemättömänä viimeiseen levytykseen asti.

Rauli Badding Somerjoki
Rauli Badding Somerjoki hallitsi rajun rock-laulannan sekä herkän iskelmällisen tulkinnan.
Kuva: 
Johanna Kustannus

 
Rauli Somerjoki syntyi Helsingissä (1947), mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Varsinais-Suomessa Somerolla. Kouluvuosien kitarabändien jälkeen hän aloitti levylaulajanuransa somerolaisen ystävänsä Mauri Antero Nummisen avulla, tulkitsemalla tämän levyillä sävellyksiä mm. lakikirjan tai lääkärioppaan teksteihin.

Huolimatta siitä, että kyseiset tekstit olivat avoimen julkisia ja täysin vapaasti kenen tahansa luettavissa, aiheuttivat niiden esitykset paheksuntaa ja jopa virkavallan väliintuloa. Somerjoki herätti varhain – tosin melko pienessä piirissä – huomiota osaavana ja antaumuksellisena rock’n’rollin tulkitsijana.

Tämä kävi selväksi etenkin Suomen Talvisota 1939–1940 -ryhmän levyllä Underground-rock, jonka raidoilla Somerjoki toimi solistitehtävien lisäksi myös säveltäjänä, M.A. Nummisen rinnalla. Debyyttilevytyksensä omalla nimellään Rauli Somerjoki teki vuoden 1970 keväällä, jolloin taltioitiin single Mun sormuksein/Sulamit.

Jo siinä ilmeni se tavallaan kaksijakoinen taiteilijakuva, jota Somerjoki koko uransa ajan toteutti. Yhtäältä hän oli täysiverinen, tulkintaperinteen hyvin sisäistänyt rock’n’roll -laulaja, ja toisaalta suomalaisen iskelmäperinteen vanhimmasta kerrostumasta ammentava tuntojen tulkki.

Ensisinglen A-puoli oli rock’n’rol l-tyylin vauhtia ja voimaa suoraan Elvis Presleyn ohjelmistosta ja B-puoli kotimainen foxtrot-klassikko Dallapén kulta-ajalta, käsiteltynä ajalle tyypillisellä beat-rytmillä.

Somerjoki alkoi saada laajempaa tunnettavuutta esiinnyttyään elokuussa 1970 ensimmäisellä Ruisrock-festivaalilla Turun Ruissalon leirintäalueella. Säestäjänä toimi turkulaiskitaristi Tommie Mansfieldin (oik. Pekka Nurmi) yhtye, jossa mukana olivat mm. Jussi Raittinen ja Jani Uhlenius.

Syyskuussa 1970 oli Risto Jarvan ohjaaman Bensaa suonissa -elokuvan ensi-ilta, johon Somerjoki oli tehnyt kaksi laulua. Elokuvan nimikappale on noussut myöhemmin Badding-klassikoksi. Laulun teksti ja sovitus tavoittelevat humoristisia sävyjä, kontrastina elokuvan kriittiselle asenteelle autourheilua kohtaan.

Somerjoki huomioitiin lauluistaan vuoden elokuvapalkintojen joukossa Jussi-kunniakirjalla – varsinaista Jussi-palkintoa musiikista ei vuosina 1967–1977 jaettu lainkaan. Elokuvalaulujen ohella julkaistiin myös single Tällainen hupsu/Pilvet karkaa, niin minäkin vielä vuoden 1970 puolella.

A-puoli oli jälleen Elvis Presleyn ohjelmistoa, tosin hänen kevyempää pop-tuotantoaan. B-puolella oli Jani Uhleniuksen ensimmäinen iskelmäsävellys; rullaavasti kulkeva kevyt shuffle, jonka sanat kirjoitti vahvan panoksen suomalaisen rytmimusiikin kehitykseen jättänyt runoilija Jarkko Laine.

Laulu nousi uudestaan esiin noin 25 vuotta myöhemmin, kun ohjaaja-käsikirjoittaja Aki Kaurismäki noukki sen kertosäkeen alusta fraasin ”kauas pilvet karkaavat” elokuvansa otsikoksi vuonna 1996.

Somerjoen levytys liitettiin ääniraidalle elokuvan viimeisten kuvien taustalle, mutta julkisuudessa elokuvan julkaisun yhteydessä laulun esitti uutena versiona Markus Allan, joka myös levytti versionsa. Allan esiintyy itse elokuvassakin, muttei kuitenkaan laula siinä kyseistä laulua.
 
Rauli ”Badding” Somerjoen levytykset julkaissut Love Records -yhtiö päätti tuottaa kokonaisen albumin laulajan esityksiä, ja sessioita vetämään kiinnitettiin jo tutut yhteistyökumppanit kitaristi Antero Jakoila sekä pianisti Jani Uhlenius.

Synnyin rokkaamaan -levy sisälsi pääasiassa rock’n’rollin klassisen kauden käännöslauluja, joiden teksteistä enimmiltään vastasi Jarkko Laine. Haaveisiin vaipunut, Oi kuu, Johnny B. Goode, Rokaten ja rollaten, Yö kanssas sun sekä Valot ovat osa albumin esityksistä.

Mm. Sound of Music -musikaalin säveltäjänä maailmanmaineeseen nousseen Richard Rodgersin säveltämä (ja Lorenz Hartin sanoittama) vanha foxtrot Oi kuu sai tässä Somerjoelta tyylikkään hillityn tulkinnan, hieman Presleyn tapaan. (Somerjoki levytti laulun toisenlaisena sovituksena myöhemmin uudestaan).

Yksi albumin kohokohdista on Chuck Berryn rock-klassikko Rokaten ja rollaten, joka tallennettiin hieman Rolling Stones -yhtyeen version oloisesti. Albumilla oli myös mukana yksi Somerjoen tunnetuimmista omista lauluista, trioliballadi Valot.

Love Recordsin johtoon kuulunut Christian Schwindt on muistellut: ”Somerjoki teki sitten muutamia singlejä, joille ei tapahtunut mitään. Ja se teki albumin, eikä sillekään tapahtunut mitään. Jostain ihmeen syystä Somerjoelle annettiin sitten mahdollisuus vielä tehdä yksi single näiden kaikkien floppien jälkeen, ja silloin tehtiin Fiilaten ja höyläten – ja se räjäytti pankin.” Chuck Berryn rock’n’roll-kappale Fiilaten ja höyläten ilmestyi keväällä 1973, ja sen valtavasta menestyksestä johtuen siitä voidaan laskea suomalaisen rockin ensimmäisen kultakauden alkaneen.

Levy oli myös Loven ensimmäinen listaykkönen. Kulttuurisesti esitys on erityisen merkittävä siksi, että siinä rock-lyriikka kääntyi ensimmäistä kertaa suomeksi suoraan katutasolle, Jarkko Laineen toimesta. Singlen B-puolella oli Rauli Somerjoen oma sävellys Mikset nuku sisko pieni.

Kesällä Somerjoki nousi maan ykköstähdeksi ja kiersi esiintymässä ympäri maata lähes tappotahtiin. Mainos-TV:n ja levy-yhtiöiden yhdessä vuonna 1968 aloittama Syksyn Sävel -kilpailu uusille äänitteille oli jo hyvässä vauhdissa vuonna 1973, kun myös Love-yhtiössä päätettiin osallistua Somerjoen uuden singlen myötä.


Baddingista tuli hetkellisesti Suomen kenties suosituin artisti kesällä 1973.
Kuva: Johanna Kustannus

Ja rokki soi -kappaletta olivat firmaan tarjonneet turkulaisveljekset Matti ja Teppo Ruohonen, jotka olivat ajatelleet sen sopivan nimenomaan Somerjoelle. Taustat äänitti sopivasti studiolla ollut Wigwam-yhtye, ja mukaan ideoitu kitaristi Pekka ”Albert” Järvinen kävi soittamassa merkittävän osuutensa vasta myöhemmin.

Sikäli onkin ristiriitaista, että Järvinen on merkitty kappaleen sovittajaksi. Järvinen oli myös mukana erikseen tehdyllä teinipop-esityksellä Nuori rakkaus, joka jostain syystä sijoitettiin kuitenkin singlen A-puoleksi.

Kilpailun tv-esityksessä – joka toki oli playbackia – solisti herätti hieman närkästyttävää huomiota tipauttaessaan lavasteisiin poistuessaan mikrofoninsa kädestään lattialle. Toisaalta se tietenkin oli rockin kapinahengen mukaista käytöstä.

Ja rokki soi sijoittui kilpailussa finaalin keskivaiheille kuudenneksi, mutta singlejulkaisu oli menestys, ja sen ympärille kasattiin nopeasti kokoelmalevy Muotokuva 1, josta niin ikään tuli iso menestys. Albumi on kuuluisa myös Risto Vuorimiehen ottamasta kansikuvasta, jossa Somerjoki istuu jukeboxin vieressä yksinään kahvilan pöydän ääressä.

Mittavaa nostetta jatkettiin jo keväällä 1974 julkaistulla Näin käy rock & roll -albumilla. Nimi on kuitenkin hieman harhaanjohtava, sillä varsinaista rock’n’rollia mukana on melko vähän.

Oikeinkin nopeina kulkevat Näin käy rock & roll ja Mä jäin kii ovat malliesimerkkejä Somerjoen kyvystä tulkita rock’n’rollia, ja hyvää tukea hän saa erinomaisesti toimivalta taustakuorolta (Pepe Willberg, Kalle Fält, Arto Alaspää). 

Kuoro on myös isossa roolissa alkuperältään italialaisen romanssin Antaudu rakkain esityksessä, joka Somerjoen osalta nousee hänen kaikkien aikojen parhaimpiin tulkintoihinsa – jopa niin, että se ei kalpene piiruakaan esikuvalleen Elvis Presleylle.

Albumin viidestä Somerjoen omasta laulusta Sydämessäni on onnistunut, perinteinen trioliballadi jousien ja saksofonien myötäilemänä. Paratiisi on kuitenkin kaikkein tunnetuimmaksi ja suosituimmaksi Rauli Somerjoen lauluksi vuosien myötä muodostunut kappale, joka tässä kantaversiossaan on nopea country-vaikutteinen beat.

Somerjoki viilasi kirjailija Anja Tiaisen runon istuvaksi laulutekstiksi. Pitkän kitarasoolon (ja laulun ohessa kulkevat täytekoristelut) soittaa legendaarinen Jukka Tolonen. Country-vaikutteilla jatkettiin myöhemmin vuonna 1974 julkaistulla singlellä Et väittää voi, joka löytyi amerikkalaisen countryrock-bändin Dr. Hook & The Medicine Shown ohjelmistosta, käännöksen teki Juice Leskinen.

Ankaran keikkatahdin uuvuttamana Somerjoki vetäytyi joksikin aikaa sivuun. Näin käy rock ’n’ roll -albumin myyntikin oli odotettua pienempää (se myi sittemmin tasaisella vauhdilla kultalevyyn asti). Seuraava albumi, otsikoltaan Sydän lämpöä täys ilmestyi joulumarkkinoille 1975, tuottajana ja sovittajana Antero Jakoila.

Elvis-osastoa edustivat mallikkaasti (Mari naapurin) Hänen viimeisin ja Suukko vain, jotka molemmat keinuvat tyylikkäästi latin beat -tyyppisesti. Sydän lämpöä täys ja Jykevää on rakkaus ovat puolestaan koukkauksia brittiläiseen 60-luvun rock- ja pop-perinteeseen; näistä jälkimmäinen on sittemmin vakiintunut paremmin yleisempään käyttöön, riimien tavuparien koomisesta painotuksesta huolimatta: ”styylattu on kuuKAUS / niin jykevää on rakkaUS” – tai ehkä juuri sen takia.

Albumin tasapainoisimpiin esityksiin lukeutuu esimerkillisen rauhallinen luenta kanadalaisen lauluntekijä Gordon Lightfootin klassikosta Early Morning Rain, Lauri Kojon suomenkielisin sanoin Aamuöiseen sateeseen. Albumin myynti oli vähäistä, ja Somerjoen ura kääntyi merkittävään laskuun.

Väsynyt ja turhautunut laulaja vietti pitkän jakson alamaissa. Vuonna 1977 monien yllätykseksi Somerjoki levytti jo 30-luvunalusta peräisin olevan nopean suomi-foxtrotin Tammerkoski, joka esitettiin 60-luvun alussa kehittyneen humppa-periaatteen mukaisesti.

Pitkä poissaolo musiikkiympyröistä kuuluu hennohkossa lauluotteessa; viimeiseen kertaukseen on Somerjoen lauluraita vahvistukseksi tuplattukin. Myös B-puolen Rakkauden myrkky kaikki surut tappaa oli tyylipuhdas humppa.

Tämän uuden linjan ohella samoihin aikoihin äänitettiin kuitenkin ensimmäinen Badding-versio amerikkalaisesta pop-klassikosta Saanhan viimeisen tanssin, joka on tyyliltään selkeää ja tuttua beatia.

Sovituksen stemmalauluosuuksissa lienee kuunneltu amerikkalaisen Harry Nilssonin tuolloin melko tuoretta – tempoltaan tosin superhidasta – versiota, ja stemman laulajana toimii kaikista Suomen studiokuorolaulajista Heikki ”Hector” Harma!

Humppa-linja kuitenkin jatkui seuraavana vuonna singlellä Sininen metsä/Yksinäinen mies, jonka kappaleissa traditionaalinen ilme on sovittajien Seppo Hovi ja Jani Uhlenius toimesta hoidettu moitteettomaksi, mandoliini-osuuksineen kaikkineen.

Vuoden 1979 single Kumppani armain oli taas askel amerikkalaisen countryn suuntaan. Laulu on alun perin 60-lukulaisen folk- ja countryrockin välimaastossa liikkuneen Lovin Spoonful -yhtyeen ohjelmistoa. Rock-ohjelmistoajan suosioon ei kuitenkaan ollut paluuta, ja Somerjoki hakeutui normaaliin päivätyöhön.
 
Hiljaiselosta alkoi näkyä päättymisen merkkejä, kun Somerjoen ja kitaristi Esa Pulliaisen yhteistyön ensimmäinen tulos, single Kuihtuu kesäinen maa ilmestyi vuonna 1981. Sen beatbeguine-sovituksessa on jo varsin pitkälle sitä ilmettä ja otetta, johon Pulliaisen ja Agents-yhtyeen muutamaa vuotta myöhemmin Topi Sorsakosken kanssa startannut maine ja merkitys perustuu.  Ohjaaja Markku Pölönen käytti laulua elokuvansa ”Badding” hienona finaalina vuonna 2000.

Singlen B-puolen laulu Ensimmäisenä iltana on kotimainen, 50-luvun alusta kotoisin oleva elokuvalaulu, jonka ensilevytti Olavi Virta. A-puolen erinomaisuudesta huolimatta tämä single ei aikanaan herättänyt huomiota, mutta seuraava julkaisu, jonka B-puolella oli versio niin ikään Olavi Virran 50-luvulla levyttämästä amerikkalaisfoxista Ikkunaprinsessa nousi suureen suosioon.

Näyteikkunan mallinukkeen ihastuneen nuorukaisen ajatuksista kertovassa tekstissä on tehty sittemmin vakiintuneeseen käyttöön jäänyt muutos. Sauvo Puhtilan alkuperäisessä lauletaan, että ”siks’ toisten tuskin katsovan häntä siedän”, mutta Somerjoki laulaa – ehkä omana keksintönään – ”myös pienet rinnat prinsessallani siedän”. Tällainenhan ei olisi 50-luvulla mennyt äänilevytuotannossamme läpi. Muutos selittynee sillä, että Somerjoki ei ehkä ollut niinkään kuunnellut Virran levytystä vaan Brita Koivusen vuonna 1957 levyttämää Ikkunaprinssiä, jossa vastaava kohta kuuluu – naisen siis laulaessa miesihastuksestaan – ”myös pienet viikset prinssilläni siedän”.

Singlen A-puolelle löytyi amerikkalainen countryrock-standardi, George Jonesin ja Johnny Paycheckin tuoreen version innoittama Paras haihtua vaan, hieman Saanhan viimeisen tanssin oloinen esitys. Sekin lukeutuu Rauli ”Badding” Somerjoen kaikkien aikojen parhaiden tulkintojen joukkoon.

Levy-yhtiö oli jo vaihtunut Loven konkurssin jälkeen Atte Blomin luotsaamaan Johanna-yhtiöön, ja aika oli näiden singlejen myötä taas kypsä uudelle albumillekin. Ikkunaprinsessa-albumilla yhteistyö Esa Pulliaisen johtaman Agents-yhtyeen kanssa toimi jo erinomaisesti.


Baddingin suosio oli pohjamudissa 1970-luvun lopulla, mutta ura urkeni uudelleen iskelmällisemmän ilmaisun myötä.
Kuva: Johanna Kustannus

Single-raitoja rouheampaa otetta edustaa rhythm & blues -tyyppinen triolislovari Turhaan päivät, turhaan yöt, jossa Somerjoen levytysten hienoa saksofoniperinnettä vaalii osuudellaan tyylikkäästi Pentti Lahti. Muista hyviä aikoja on Somerjoen oma laulu, joka kulkee perusbeatina ja ei-tuolloin-vielä-niin-tutun Agents-soundin mukaisena. Amerikan teinipoppia puolestaan edustaa Kuin runotar hän kulkee.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävää on se, että tuon ajan Agents solistinaan Rauli ”Badding” Somerjoki tallentui muutamin katkelmin Mika Kaurismäen ohjaamaan (ja hänen yhdessä Aki Kaurismäen kanssa käsikirjoittamaansa) Arvottomat-elokuvaan vuonna 1982. Esitykset taltioitiin Kuopion vanhassa, sittemmin puretussa Kaupunginhotellissa. Mukana nähdään ja kuullaan Ikkunaprinsessa melkein kokonaan, sekä lyhyt katkelma Paratiisin alusta.
 
Esa Pulliaisen kanssa toteutettu syksyn 1983 albumi oli otsikoltaan Tähdet, tähdet. Nimikappale – Somerjoen oma sanoitus ja sävellys – julkaistiin myös singlenä. Kertosäkeen stemmalaulajaksi kiinnitettiin Liisa Tavi. Laulu on uudemman suomalaisen iskelmäkerrostuman ehdottomia klassikoita.

Vanhemman kerrostuman klassikoita on Yön hiljaisuudessa, Unto Monosen tango 60-luvulta – beat-versiona tosin – ja ensimmäinen kerta, kun Somerjoki tallensi levylle suuresti ihailemansa tekijän materiaalia. Alun perin amerikkalaista materiaalia on albumilla paljonkin.

Jarmo Savolaisen pianon säestämänä, harvoin kuullulla verse-osuudella alkava maailmankuulu Casablanca-elokuvan laulu Kun aika rientää kulkee rauhallisena slowfoxina, jonka parissa Somerjoki tuntuu olevan hyvin kotonaan. Tyylikkäälle esitykselle panee pisteen i:n päälle Pertti Päivisen saksofoniosuus. Country-tyyppisenä foksina toteutettu Moody River on niitä Elvis Presley/ Olavi Virta -ohjelmistojen kappaleita, joita Agents levytti myöhemmin myös Topi Sorsakosken kera.

Yölinjalla on eittämättä kunnianosoitus niin laulun säveltäjälle Johnny Cashille kuin myös sen kuuluisimmalle suomalaiselle laulajalle, Tapio Rautavaaralle. Huomiota kiinnittävät sovituksessa käytetyt sävellajin vaihdokset, jotka lopulta vievät yllättäen alaspäin – ja Somerjoen laulurekisterin huomioon ottaen jo oikeinkin alas.

Salainen rakkaus on modernisoitu 50-luvun alkupuolen elokuvalaulu, johon valitulla tempolla ja rytmiikalla Somerjoen oma teksti muodostuu melko hankalaksi laulettavaksi. Tynnörilintu on hieman cajun/zydeco-vaikutteinen Somerjoen oma kappale, joka julkaistiin vuoden 1984 kokoelmalla Rakkauden kiertokulku.

Samassa yhteydessä julkaistiin cover-versio Elvis Presleyn alkukauden rockista Paralyzed, jonka käännös Melkein halvaannuin on Jussi Raittisen käsialaa. Kitarariffin ja kuoron ryydittämä esitys on Somerjoen viimeisimpiä rock’n’roll-levytyksiä.

Vieno Kekkosen laulamana ensimmäistä kertaa meillä levytetty ranskalaisiskelmä Rakkauden kiertokulku tuntuu Rauli Somerjoen versiona tavoittelevan huumorinäkökulmaa, siksi pitkälle solisti Reino Helismaan alkuperäistekstiä muuntelee – aina seksiin viittaavaan sutkautukseen ”myös Laihialta saituus loppui kertakaikkiaan” asti.

Venäläisiskelmää Laivat suositteli Somerjoen levytettäväksi YLEn radiotoimittaja Tero Heinänen, ja teksti tilattiin Irma Arvolalta, joka työskenteli venäjän kielen opettajana. Slaavilainen beathumppa istui 80-luvun suomalaiseen iskelmäkenttään sujuvasti.

Singlen B-puolelle sijoitettiin Somerjoen oma laulu Ilta-aurinko, joka edusti jo melko vakiintunutta Agents-otetta. Laivat-nimiselle albumille tulivat myös Somerjoen itsensä tekemät nopea foxtrot Lähdön hetkellä, jota värittävät Aaro Kurkelan vibrafoni ja Eero Ojasen jazzmainen piano, sekä countrylaulu Suon kulkija.

Sen teksti pohjaa laulajan omiin kokemuksiin kotiseudullaan Somerolla, ja tätä esitystä värittää puolestaan Jukka Karjalaisen huuliharppu. Hämärän prinsessa on SIG-yhtyeen lauluntekijän ja solistin Matti Inkisen Somerjoelle tekemä kelpo beat-kappale.

Inkinen oli niitä musiikintekijöitä, joiden voi sanoa saaneen vahvoja vaikutteita Rauli ”Badding” Somerjoelta. Illan varjoon himmeään – alkuperäiseltä nimeltään Kaipuuni tango – on toinen Somerjoen definitiivisistä Unto Mononen -tulkinnoista ja keskeisin syy kappaleen esiinnousuun 60-luvun katveesta Monosen suurten laulujen joukkoon.

Laivat-albumin päättävä amerikkalaisperäinen beat Tahdon on jälleen selkeää Agents-soundia. Uudelleen löytyneestä linjakkuudesta ja suosiostakin huolimatta Rauli Somerjoki ei pystynyt enää kohtaamaan esiintymisten tuomia paineita ja rasitteita, ja yhteistyö Agents-yhtyeen kanssa päättyi.

Vuonna 1986 hän teki vielä muutamia äänityksiä, mutta suunniteltu albumi ei ehtinyt valmistua, kun laulaja kuoli tammikuussa 1987. Single Kun ei niin ei/Painu pois julkaistiin vuoden 1986 puolella, sovittajana ja yhtyeenjohtajana Tapio Kallio.

A-puoli on amerikkalainen countrystandardi, jonka Tapio Rautavaara teki 60-luvulla ensimmäistä kertaa suomeksi, omalla tekstillään, ja B-puoli hieman rockabilly-tyyppinen rock’n’roll-veto. Postuumisti vuonna 1987 julkaistiin vielä kolmas raita, Sam Cooken Kaunis maailma, jonka suomensi Matti Inkinen.

Cooke oli Nat King Colen ohella yksi ensimmäisistä värillisistä populaarimusiikin listoille Yhdysvalloissa nousseista laulajista, ja hänen kappaleensa kertoo ikuisesta ilosanomasta: tärkeintä maailmassa on rakkaus.

Tilaa Muistoissamme Rauli Badding Somerjoki -kokoelmalevy täältä!

Osallistu keskusteluun!