Suomen vuosisata: Ensimmäinen Tuntematon sotilas -elokuva sai ensi-iltansa vuonna 1955

100-vuotiaan Suomen kunniaksi Valitut Palat julkaisee Suomen Vuosisata -uutuuskirjasta joka viikko uuden mielenkiintoisen artikkelin kansamme satavuotisen historian varrelta.

Luo: 10/26/2017 - 13:34

Vuonna 1954 ilmestynyt Väinö Linnan romaani ”Tuntematon sotilas” nostatti melkoisen kirjasodan, joka jatkui vuoden 1955 alussa. ”Tuntematon sotilas” -elokuva tuli ensi-iltaan Suomen suurimmissa kaupungeissa aivan joulun alla. 

Tuntemattoman sotilaan ensi-ilta Bio Rexissä 19. joulukuuta. Vasemmalta Kosti Klemelä (luutnantti Koskela), elokuvan ohjaaja Edvin Laine, kenraaliluutnantti P. A. Autti (kutsuvieras), Åke Lindman (alikersantti Lehto) Reino Tolvanen (alikersantti Rokka).
Kuva: 
Lehtikuva

Kirjasodassa kiisteltiin ennen kaikkea siitä antoiko Linna romaanissaan oikean kuvan suomalaisesta sotilaasta – tai lotasta. Toini Havu arvosteli Tuntematon sotilas -romaanin Helsingin Sanomissa 18. joulukuuta. Kielteiseen sävyyn otsikoitu ”Purnaajan sota” -kritiikki herätti mielipidemyrskyn kirjan ja kirjailijan puolesta.

Havu kirjoitti kritiikissään mm.: Väinö Linnan ”Tuntematon sotilas” saa siis olla tyyliltään miten erinomainen tahansa, mutta se ei kelpaa täysin todistusvoimaiseksi sotaromaaniksi. Kirjailijalta puuttuvat tärkeimmät edellytykset: selvä perspektiivi, suuret näköalat, eettinen ja henkinen asennoituminen, terävä johtopäätösten tekotaito --- Kaikista kirjallisista ansioistaan huolimatta, joita siltä, kuten sanottu, ei puutu, se aiheensa puolivalmiin ja eettiseltä selvänäköisyydeltään puutteellisen käsittelyn takia jää alle sen rajan, mitä arvokkaalta dokumenttiromaanilta voidaan vaatia. "Tuntematon sotilas" on paksu, mutta ei suuri sotaromaani.
 
Toini Havu ei suinkaan ollut ainoa kirjaa kriittisesti arvostellut, esimerkiksi V.A. Koskenniemi arvioi Turun Sanomissa kirjaa samansuuntaisesti: Hänen välittömässä ympäristössään on saattanut sodan aikana olla juuri tuollaisia purnareita, jotka kyllä täyttävät tehtävänsä joskin kiroten ja jatkuvasti esimiehiään arvostellen, mutta omakohtaisen kokemuksen perusteella totean, että oli niitä toisenlaisiakin miehiä Suomen raskaassa. Oli hiljaisia, vaatimattomia, tunnollisia ja urheita sotilaita, jotka nurkumatta suorittivat tehtävänsä.

Kirjasota päättyi lopulta Väinö Linnan selvään voittoon, ja luultavasti juuri kirjan ympärillä käyty kohu lisäsi merkittävästi sen myyntiä. Kesään 1955 mennessä kirjaa oli myyty jo huikeat 170 000 kappaletta. 

Suomen Filmiteollisuuden toimitusjohtaja maisteri T. J. Särkkä oli ostanut kirjan elokuvaoikeudet tammikuussa , ja ohjaajaksi oli valittu Edvin Laine. Kuvaukset alkoivat jo maaliskuussa. Elokuvan alkuperäinen budjetti oli arvioitu 30 miljoonaksi markaksi, mutta se ylittyi reilusti.

Edvin Laine kertoi myöhemmin muistelmissaan rahoituksen järjestelyistä: ”Kun kaikki talvikohtaukset oli kuvattu, materiaali leikattu ja otokset asetettu peräkkäin, Yhdyspankin johtokunta kutsuttiin elokuvaa katsomaan. Kun tämä pätkä oli katsottu, johtokunta yksimielisesti ilmoitti meille rahoittavansa elokuvan.”

”Tuntematon sotilas” tuli ensi-iltaan Suomen suurimmissa kaupungeissa aivan joulun alla. Kutsuvierasesitys järjestettiin Helsingissä Bio-Rexissä 19. joulukuuta. Sotainvalidien hyväksi pidettyyn kutsuvierasnäytäntöön osallistui näyttelijöiden ja filmaushenkilöstön ohella näyttävä joukko maan hallituksen ja sotilasjohdon edustajia.

Ensi-iltaan oli kutsuttu myös sotilaita Linnan sodanaikaisesta yksiköstä JR 8:sta, joukossa Antti Rokan hahmon esikuvaksi mainittu Viljam Pylkäs.
        

Osallistu keskusteluun!