Rikkaiden ja köyhien maiden kuilun kaventaminen ja kansainvälinen vastuunotto ovat nyt vähemmän tärkeitä tavoitteita. Asia käy ilmi Valittujen Palojen teettämästä laajasta nuorisotutkimuksesta, jossa kysyttiin 15-30-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä.
Suomalaisten nuorten ajatukset ovat muuttuneet. Kun vuonna 2005 näkemykset jakautuivat käytännössä tasan esitettyjen vastausvaihtoehtojen välillä, nyt selvä enemmistö, 61 prosenttia, korostaa oman maan talouden ja työllisyyden parantamista rikkaiden ja köyhien maiden välisen kuilun kaventamisen kustannuksella.
Kokoomuslainen mies huolehtisi omista kansalaisista
Sukupuoli erottelee mielipiteitä siten, että miehistä useampi kuin naisista haluaa kiinnittää huomiota maamme omista kansalaisista ja heidän eduistaan huolehtimiseen.
Useampi kuin neljä viidestä itseään kokoomuslaisena pitävästä vaatii, että oma maa asetetaan etusijalle, keskustalaisistakin kolme neljästä. Vihreiden kannattajat puolestaan painottavat voimakkaammin globaalia solidaarisuutta.
Maapallon uhkista nuoria huolestuttavat eniten sodat, taloudellinen ahdinko ja kansainvälinen terrorismi. Näiden uhkien merkitys nuorten mielessä on kasvanut vuoteen 2005 verrattuna.
Kun nuorilta kysytään heidän odotuksiaan suomalaisen yhteiskunnan kehittymisestä ensi vuosikymmenen alkuun mennessä, todennäköisimmiksi kehityssuunniksi nähdään ulkomaalaisten määrän lisääntyminen (79 %), julkisten palveluiden yksityistäminen ja ulkoistaminen (66 %), suomalaisten ulkomaille muuttamisen halun vahvistuminen (58 %) ja tulo- ja hyvinvointierojen kasvaminen väestöryhmien välillä (54 %).
Nuoret uskovat, että heikentymässä ovat lähivuosina kansalaisten luottamus yhteiskuntajärjestelmämme toimivuuteen, uskonnollisuus ja hengellisyys sekä sosiaaliturva.
Nuoret toivovat lisää arvostusta työlle ja isänmaalle
Perinteiset kansalliset arvot jylläävät, kun nuoria pyydetään valitsemaan toivottavia kehityssuuntia suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuoret toivovat työn arvostuksen (84 %), maanpuolustustahdon (50 %) ja isänmaallisuuden (45 %) vahvistuvan.
Se, että vain 18 prosenttia pitää tai pitäisi Suomen Nato-jäsenyyttä myönteisenä asiana, osoittaa nuorten olevan samoilla linjoilla kuin kansalaiset keskimäärin. Nato-jäsenyys on edelleen suomalaisille epämieluisa ratkaisu. Nuorten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on tosin muuttunut myönteisemmäksi kymmenessä vuodessa, kun vuonna 2005 toivottavana Nato-jäsenyyttä piti vain 9 prosenttia vastaajista.
Vastenmielisimpiä asioita nuorille ovat muun muassa tulo- ja hyvinvointierojen lisääntyminen eri ikäryhmien välllä, sosiaaliturvan leikkaaminen, julkisten palvelujen supistaminen sekä yhteisvastuun heikkeneminen.
Kilpailu koulussa ja työssä pelottaa
Enemmistö pitää lisäksi kielteisenä piirteenä sitä, jos oman edun tavoittelu tai jos koulu- ja työmaailmaan liittyvä ihmisten keskinäinen kilpailu lisääntyy.
Nuoret suhtautuvat verrattain luottavaisesti tulevaisuuteensa viiden vuoden tähtäyksellä, mutta odotukset ovat kautta linjan synkempiä kuin kymmenen vuotta sitten. Enemmistö (58 %) uskoo saavansa kykyjään vastaavan työpaikan. Useat pitävät todennäköisenä, että löytävät itselleen asunnon (61 %). Edellisen sukupolven elintason ylittäminen ei ole yhtä varmaa: mahdollisuuksiaan hyvinä pitäviä on vain 46 prosenttia.
Opiskelu ja työ ulkomailla houkuttaa
Houkutus lähteä ulkomaille opiskelemaan tai töihin on lisääntynyt vuoteen 2005 verrattuna ja on lähellä vuoden 1992 tasoa. Enemmistö vastaajista (53 %) kertoi pitävänsä ulkomailla opiskelemista vähintään melko houkuttelevana. Vielä useampi, 71 prosenttia, voisi lähteä työskentelemään Suomen rajojen ulkopuolelle muutamaksi vuodeksi. Selvästi harvemmalla on kuitenkaan ajatuksia jättää kotimaa pysyvästi.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus on toteutettu Valitut Palat – CIL Suomi Oy:n toimeksiannosta. Tutkimuksen aineisto kerättiin TNS Gallup Oy:n internetpohjaisen GallupKanava–tutkimusjärjestelmän avulla 28.1.-15.2.2015 välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 397. Vastaajat edustavat koko maan 15-30-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenmanmaan maakunnassa asuvat).
Vastaava tutkimus toteutettiin viimeksi tammikuussa 2005 ja sitä ennen vuonna 1992.
Lisätietoja asiasta antavat päätoimittaja Ilkka Virtanen (09) 503 4657, 040 7355953 ja tutkimuspäällikkö Tiina Suomela 050 5955143.
Valitut Palat on osa Reader’s Digestin kansainvälistä lehtiperhettä. Reader’s Digest on maailman luetuin aikakauslehti.
