Previous slide
Next slide

Nouse lamasta!

534159029
Facebook
Twitter
WhatsApp
Pinterest
Email
Tulosta
Kirjoittanut: Päivi Puhtila
Näin elvytät taloutesi ja tulevaisuus näyttää taas valoisammalta.

Moni suomalainen perhe löysäsi kukkaronsa nyörejä tuntuvasti vuosituhannen vaihteessa. 1990-luvun lama oli takana ja sentin venytyksestä siirryttiin kotiteattereiden, uusien kännyköiden ja hulppeiden ulkomaanmatkojen aikakaudelle. Usko omaan talouteen ja urakehitykseen on ollut vahva. Tilastokeskuksen luottamusindikaattori, jolla kuluttajien näkemyksiä taloustilanteesta arvioidaan, kääntyi laskuun vasta viime vuoden marraskuussa. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta muuttuivat viimein varovaisemmiksi.

Työllisiä on nyt reilusti yli 100 000 vähemmän kuin vuosi sitten – samalla kun velkaantuneiden määrä on ennätyskorkealla. Varovaisuuteen on aihetta. Erään perheen isä sanoo internetin keskustelupalstalla näin:

”Olemme varmasti kiinnittäneet viime aikoina kulutukseen enemmän huomiota kuin aiemmin. Taulutelevisiot ja muu viihde-elektroniikka eivät kuulu välttämättömyystuotteiden listalle, ja niin ollen hankinnat ovat menneet jäihin”, kahden lapsen isä kirjoittaa. ”Ruokakaupassa pyrimme kiinnittämään arkiruuan hintaan huomiota ja ravintoloissa syömistä olemmekin korvanneet viikonloppuisin kotona kokkailemalla. Siinä on ruuanlaittotaito kehittynyt ja innostus puuhaan kasvanut.”

Aina ei myöskään tarvitse jättää hankintoja väliin, vaan etsiä halvempia vaihtoehtoja. Maailma on jo pullollaan hyödykkeitä, joten kierrättäminen säästää kukkaron ohella luontoa. ”Vaatteita etsimme nyt kirppareilta ja harrastuksiin kelpaavat käytetytkin välineet upouusien sijaan. Kaikki ylimääräinen, mikä palkasta jää, menee suoraan säästötilille. Niin kauan kuin työtilanne on epävarma, ei kulutusjuhlaa kannata alkaa viettää”, perheenisä toteaa.

Toinen lapsiperhe puolestaan kertoo ylimääräisen rahan menevän asuntolainan lyhennykseen. ”Emme halua maksaa turhia kuluja koroista emmekä myöskään ottaa lisälainaa remontointiin tai laajennukseen. Niiden aika on sitten, kun löytyy taas sopivasti käteistä”, espoolainen perheenäiti kirjoittaa keskustelupalstalla.

Molemmat perheet ovat talousasiantuntijoiden mukaan selvästi oikeilla jäljillä. Vaikka lama ei näitä perheitä rankaisisikaan työttömyydellä, on heillä hyvät tulevaisuuden eväät, kun velat eivät paina, rahaa on kertynyt säästöön ja jäänyt sijoitettavaksikin. Menojen ja tulojen tietoisen tarkkailun pitäisikin olla jokaisen oman talouden kulmakivi, mutta monelle raha-asiat tuottavat päänvaivaa.

Kaikki tänne mulle heti

Vuodesta 2002 asuntokuntien velat ovat kasvaneet yli 80 prosenttia. Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Veli-Jukka Lehtonen toteaakin, ettei suomalaisten velkaantuminen ole ennen näissä lukemissa käynyt. Hän tosin muistuttaa, että suurille veloille on löydyttävä katetta, joten tulot ovat myös kasvaneet. Suomessa on kuitenkin eletty viime vuodet velaksi.

”Säästämisaste meni 2006 ensimmäisen kerran miinukselle, eli kulutamme enemmän kuin tuloja on”, toteaa tutkimuspäällikkö Anu Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Vuonna 2008 säästämisaste oli -1,4 prosenttia ja velallista asuntokuntaa kohti velkaa oli lähes 62 000 euroa. ”1990-luvun laman aikoihin säästivät Suomessa nekin, joilla olisi ollut varaa kuluttaa. Niinpä vuosituhannen lopulla kulutuspatoutumat vihdoin purkautuivat ja monessa kodissa viihde-elektroniikka ja auto vaihdettiin uudempaan”, Raijas sanoo.

Velkaneuvoja Juha Neuvosen mukaan suomalaiset ovat tottuneet kerralla kaikki -ajatteluun etenkin asunnon hankinnassa. ”Enää ei siirrytä huone kerrallaan isompaan kotiin, vaan kaikki on saatava saman tien kuntoon. Asuntolainojen maksuajat ja summat ovat venyneet uusiin ulottuvuuksiin”, hän sanoo.

”Nykyään ei osata säästää samoin kuin viime laman aikoihin. Yltiömäinen optimismi on saanut ihmiset kuluttamaan siihen saakka, kunnes irtisanomisilmoitus rapsahtaa konkreettisesti käteen”, Raijas puolestaan sanoo.

Talousasiantuntijoiden mukaan vaikeastakin taloustilanteesta voi selvitä voittajana. Pörssimeklaria on turha lähteä kylmiltään leikkimään, vaan jokaisen tulisi suhtautua talouteensa kuin vastuullisen yritysjohtajan firmansa pyörittämiseen. Pitkän tähtäimen suunnitelmat tuottavat parhaan tuloksen.

”Säästötili on tuttu ja turvallinen vaihtoehto, ja on hyvä muistaa, että euro päivässä on 365 euroa vuodessa. Rahankäytön suunnittelulla eivät tulot nouse, mutta menoja sillä voi vähentää”, sanoo rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Finanssialan Keskusliitosta.

Hyvä vai paha velka?

Taloustilanteen kartoittaminen on hyvä aloittaa velkojen ja niistä muodostuvien korkojen arvioinnista. ”Korkean koron velat kuten luottokorttimaksut ja kalliit kulutusluotot on hyvä hoitaa ensin”, Halonen opastaa.

Jos 2000 euron luottokorttilainan todellinen vuosikorko on 13 prosenttia ja minimimaksu kuukaudessa tyypillisesti 3 prosenttia eli 60 euroa, takaisinmaksu kestää 3 vuotta ja 6 kuukautta. Jos luoton kuitenkin maksaa pois kahdessa vuodessa ja nostaa kuukausimaksun reiluun 95 euroon, tulee säästäneeksi 238 euroa korkomenoissa.

”Lainat on hyvä priorisoida niin, että ensin maksetaan pois se pieni ja akuutti velka. Luottokortille voi neuvotella lyhennysvapaan kuukauden, samoin asuntolainassa on enemmän jouston varaa takaisinmaksussa kuin esimerkiksi erääntyvässä puhelinlaskussa, jossa korkokulut ja perintä nostavat summan moninkertaiseksi”, muistuttaa Neuvonen.

Luottokorttivelkaa kalliimmaksi tulevat pikavipit, joissa korot voivat kivuta jopa tuhanteen prosenttiin. Pikavipin takaisin maksun viivästyminen tulee äkkiä kalliiksi. ”Asuntolainasta kyllä selviää, mutta usea yhtäaikainen pikavippi lähtee usein käsistä juuri korkojen ja korkeiden kulujen vuoksi”, Neuvonen sanoo.

Matalien korkojen aikana moni on lyhentänyt myös asuntolainaansa tuntuvasti, mikä on säästöä suoraan omaan pussiin. Lainan maksuaikataulua on hyvä arvioida oman ja yleisen taloustilanteen mukaan. ”Kannattaa aina verrata, minkä verran säästää koroissa lyhentämällä asuntolainaa tai jos sijoittaisi saman rahan osakkeisiin tai rahastoihin. Ratkaisut riippuvat kunkin yksilön riskinsietokyvystä”, sanoo Finanssivalvonnan Lehtonen.

”Asunto on myös sijoitus eläkepäiviä varten”, lisää rahoitusasiantuntija Halonen. ”Yleensä asunnon arvo nousee ja sen voi eläkkeelle jäädessä esimerkiksi vaihtaa halvempaan.”

Suurin osa suomalaisten velasta on asuntovelkaa, ja matalat korot houkuttelevat uusia lainanottajia. Uusien asuntolainojen korot käväisivät jopa alle kolmessa prosentissa viime vuonna. Millainen laina on järkiratkaisu ja mitä lainanottajan tulisi ottaa huomioon?

”Näinä alhaisen koron aikoina kannattaa varautua korkojen nousuun ja tehdä laskelmia, minkä verran kuukaudessa menee korkoihin esimerkiksi 5 prosentin korkotasolla. Riittävätkö rahat elämiseen tuossakin tilanteessa? Myös omiin tuloihin liittyviä riskejä, kuten työttömyyttä ja omaa tai puolison sairastumista, kannattaa aina pohtia”, Lehtonen sanoo.

”Liian pitkän maksuajan sopiminen heti alkuun ei kannata, koska suuri osa ajasta menee pelkkien korkojen maksamiseen. Laina-aikaa voi myöhemmin akuutin rahan tarpeen, kuten vaikkapa perheenlisäyksen, myötä pidentää, jos pelivaraa on jätetty jo alussa”, Neuvonen sanoo.

Hyvä tapa arvioida lainan kuluja on kokeilla eri korkoprosentteja, takaisinmaksuaikoja ja -summia pankkien ja netin tarjoamilla lainalaskureilla. Esimerkiksi 200 000 euron asuntolaina 5 prosentin korolla vie kuukausituloista reilun 1000 euroa ja laina-aika on mittavat 30 vuotta. Jos taas laskuriin syöttää laina-ajaksi 20 vuotta, nousee kuukausisumma yli 250 eurolla.

”Moni suhtautuu tulojen ja urakehityksen nousuun yhä hyvin optimistisesti, mutta viime ajat ovat opettaneet, että palkka voi myös pienentyä”, velkaneuvoja Neuvonen sanoo.

Pankkiin vai tankkiin?

Varmojen tulojen ja nousevan urakehityksen sykkeessä käyttörahaa on mukava laittaa luksustuotteisiin. Epävarmoina aikoina on hyvä vilkaista kertyneen tavaran määrää ja miettiä tarkoin, kannattaako salitossuista tosiaan maksaa 200 euroa ja tarvitaanko autoon ehdottomasti navigaattori.

Autoihin uppoaa muutenkin sentti poikineen, ja moni pitää lainaa yhtenä varteenotettavana rahoitusmuotona. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtajan Pentti Rantalan mukaan tärkeintä on kuitenkin keskittyä käyttötarkoitukseen ja siihen, paljonko autoon on realistisesti varaa sijoittaa. ”Iso perhe voi löytää hyvän taloudellisen ratkaisun käytetystä tila-autosta”, Rantala toteaa. ”Moottorivalikoima on myös kehittynyt autoissa paljon. Turha ostaa bensarohmua, kun pienemmälläkin moottorilla varustettu auto vastaa käyttötarkoitusta.”

Säästäminen lähtee jo ajotavan tarkkailusta. ”Kulutusta saa pienennettyä huomattavasti jo vähäisillä muutoksilla. Taloudelliseen ajotapaan kannattaa perehtyä etenkin kaupunkiajossa, käydä vaikkapa kurssilla ”, Rantala sanoo.

Pieni säästö, iso potti

Vähäiseltä tuntuvat muutokset kulutuksessa kerryttävät lopulta merkittäviä säästöjä.

”Jos ostaa parin euron hintaisen iltapäivälehden joka päivä, uppoaa lehteen useampi satanen vuodessa”, toteaa Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Alkoholi ja tupakka ovat myös menoeriä, joita ei välttämättä huomaa budjetoida.

”Ruokakaupassa voi hintojen tarkkailulla ja vähäisillä muutoksilla säästää vuoden aikana ulkomaanmatkan verran”, Neuvonen toteaa.

”Kiinnitä huomiota siihen, miten ison osan ruokaostosten loppusummasta esimerkiksi karkit ja sipsit tekevät. Niin saat hyvän kuvan hintatasosta ja omista kulutustottumuksistasi. Tiedät silloin myös, mistä kannattaa karsia.”

Puurohiutaleet maksavat murto-osan siitä mitä murot. Litran jogurttitölkistä annos tulee halvemmaksi kuin pikareita ostamalla. Edellispäivän kotiruuan tähteet voi hyödyntää eväiksi töihin.

Itse tekemällä voi säästä muussakin kuin ruuassa, ja hyvästä hankinnasta kannattaa pitää huoli. ”Paikkaamme itse vaatteet ja korjaamme tavaroita. Lainaamme kirjastosta kirjoja, joista saamme vinkkejä kodin korjaustöihin. Pidämme myös tavaroista hyvää huolta, esimerkiksi kausikoristeet ja vaatteet laitetaan siististi säilöön odottamaan seuraavaa vuotta”, kertoo espoolainen perheenäiti.

Käteinen avuksi

Muovirahaa on helppo kaupassa vinguttaa, eikä kortin ojentaminen tunnu lainkaan yhtä konkreettiselta kuin rahan. ”Neuvoisin käyttämään käteistä, jotta käytetyn rahan määrän ymmärtää”, Raijas opastaa.

Toinen hyvä säästämisen muoto on laittaa rahaa suoraan palkasta sivuun. ”Kun kerryttää itselleen pienen säästön ja miettii, mihin sen käyttäisi, on hankinnoissaan varmasti tarkempi kuin luottokorttia höylätessään”, Neuvonen sanoo. ”Omaan rahaan suhtaudutaan aina tarkemmin. Kuukausittainen säästäminen on hyvä harjoitus myös lainanottoa varten, koska tuolloin palkasta on pakko irrottaa joka kuukausi rahaa lainan lyhennykseen.”

Pankkikorttia käytettäessä on tiliotteen vilkuilu säännöllisin väliajoin paikallaan. Nykyään se onnistuu helposti netissä. Pankeilla on sivuillaan myös talouden hallinnan ohjelmia, joiden avulla voi seurata menojaan ja tulojaan.

Suunnittele ja sijoita

Entäs sitten kun iltalehdet ja irtokarkit on jätetty hyllyyn? Onko paikallaan vältellä pörssimarkkinoita ja piilottaa rahat sukanvarteen?

Asiantuntijoiden mielestä kunkin kannattaa miettiä itselleen sopiva sijoituskohde. ”Riskinotto kannattaa, mutta riskistä on oltava tietoinen. Pankin tehtävä on kartoittaa, millaiseen riskiin asiakas on valmis”, toteaa sijoitusneuvoja Arto Nissinen OP-Pohjolasta. ”Palkasta jäävän ylimääräisen voi laittaa joko matalan riskin korkosijoituksiin, joita ovat esimerkiksi tilit, talletukset ja korkorahastot. Ne ovat turvallisia, mutta eivät tuottoisia sijoitusmuotoja.”

”Osakesijoituksista pienelle rahalle helppohoitoisin ja näppärin valinta on pankin tai rahastoyhtiön osakerahasto. Niissä on aina automaattisesti hyvä hajautus, esimerkiksi yli 40 eri osaketta, ja ammattilaiset pankissa seuraavat tilannetta jatkuvasti. Asiakas valitsee riskitason, kuukausittain sijoitettavan summan ja pankki hoitaa rahastojen hallinnan. Minimi on 30 euroa kuukaudessa, joten pienelläkin summalla pääsee alkuun”, Nissinen toteaa.

Osakerahastot on järkevä tapa aloittaa sijoittaminen, mikäli aikaa ja tietämystä ei ole riittävästi osakemarkkinoiden seuraamiseen. Osakesijoituksiaan voi hallinnoida nettityökalujen avulla. Osakerahastoonsa voi antaa myyntitoimeksiannon verkkopalvelussa ja lunastaa rahat nopeasti järkevään hintaan.

Kuluttajatutkimuskeskuksen Anu Raijas painottaa, että asiakkaan tulee pankissa osata vaatia palvelua. ”On hyvä sanoa suoraan paljonko rahaa on, mikä on säästöjen tavoite ja mitkä ovat ehdot, jos rahat haluaakin ottaa käyttöön. Pankit kauppaavat tuotteitaan siinä missä muutkin yritykset, joten omat suunnitelmat on hyvä tuoda selkeästi esille”, hän sanoo.

Oman talouden suunnitteluun hyvät eväät saa esimerkiksi Suomen Kuluttajaliiton raha-asiat.fi-verkkopalvelusta: http://www.kuluttajaliitto.fi/raha-asiat. Hyödyllisiä neuvoja ja linkkejä talousasioissa löytyy myös Marttaliiton martat.fi-sivustolta.

Yksilön on hankalaa vaikuttaa maailman taloustilanteeseen, mutta oman tilin hallinta ja tulevan ennakointi auttavat tiukkojenkin aikojen koittaessa. ”Suomalaiset ovat järkevää kansaa, ja kulutus on nyt kääntynyt laskuun kaikissa tuloluokissa”, toteaa Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius. ”Kotitaloudet maksavat nyt velkojaan pois, eivätkä Suomen ongelmat ole maailman tilanteeseen verrattuna dramaattisia. 1990-luvulla maksuhäiriöt olivat huomattavasti suurempi ongelma.”

Taantumauutisoinnin keskellä ei siis kannata hätääntyä. Virheistään voi oppia niin päivittäisessä rahankäytössä kuin sijoittamisessakin. Tulevaisuus on huomattavasti valoisampi, kun siihen on varautunut.