Previous slide
Next slide

Näin elät punahukan kanssa

punahukka
Facebook
Twitter
WhatsApp
Pinterest
Email
Tulosta
Kirjoittanut: Samantha Rideout
Mitä voi tehdä, kun elimistö hyökkää itseään vastaan?

Systeeminen lupus erythematosus eli SLE (tai punahukka) on autoimmuunisairaus, jonka aiheuttaa yli-innokkaan immuunijärjestelmän hyökkääminen normaaleja, terveitä kudoksia vastaan. Nimessä esiintyvä sana lupus on latinaa ja tarkoittaa sutta; ennen vanhaan taudin aiheuttamat ihovauriot toivat ihmisille mieleen sudenpuremat. ’Systeeminen’ taas viittaa siihen, että tauti voi esiintyä missä tahansa tai kaikkialla kehossa.

SLE:n kirjavat oireet riippuvat siitä, mitä vastaan immuunijärjestelmä hyökkää. Taudin tunnetuimpia merkkejä on posket ja nenänvarren peittävä perhosen muotoinen ihottuma, mutta sitä ilmenee vain noin kolmanneksella potilaista. Muita taudin merkkejä voivat olla rengasmaiset läiskät ihossa, haavaumat suussa tai nenässä, kuume, väsymys, niveltulehdus, lihaskivut, hengenahdistus ja kuivat silmät. Useimmilla potilailla oireita esiintyy kausittain; välillä tauti on aktiivinen ja välillä se menee lepovaiheeseen.

Taipumus SLE:hen kulkee suvussa, vaikkakin vaikuttaa siltä, että sen puhkeamiseen ja oireiden pahenemisvaiheisiin vaikuttavat myös ulkoiset tekijät. Sellaisia ovat muun muassa ultraviolettisäteily, stressi, infektiot, kuten vyöruusu tai flunssa, sekä tietyt lääkkeet, kuten sulfa-antibiootit. Joissakin tapauksissa tauti on lääkkeiden aiheuttama, ja se paranee, kun lääkitys lopetetaan. Useimmiten sairauden kanssa on pärjättävä läpi elämän. Naiset saavat taudin yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin miehet – syynä voivat olla hormonit ja sukupuolikromosomit.

Jos sinulla on todettu SLE, yritä vähentää altistumistasi sairauteesi vaikuttaville ympäristötekijöille. Taudin pahenemisvaiheissa oireita voi pitää kurissa ei-steroidisten tulehduskipulääkkeiden sekä kortikosteroidien kaltaisilla lääkkeillä. Taudin hillitseminen on tärkeää, jotta immuunijärjestelmän aiheuttama tulehdus ei arpeuttaisi lopullisesti elimiä, kuten munuaisia, keuhkoja tai sydäntä. ”Aktiivinen SLE on kuin trooppisen myrskyn tuuli”, sanoo tohtori David Isenberg, Britannian reumajärjestön systeemisen lupuksen hoito-ohjeistuksen päälaatija. ”Meidän täytyy saada se hallintaan nopeasti vähentääksemme tuhoja, joita ei voitaisi enää helposti korjata.”

Lääkkeillä itsellään voi kuitenkin olla haittavaikutuksia – tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaiskäytön aiheuttamia ruoansulatusongelmia, tai steroidien aiheuttamaa osteoporoosia – joten reumatologin täytyy räätälöidä potilaille hoitosuunnitelma, jossa hyötyjä on haittoja enemmän. Lääkärin tulee myös varata säännöllisiä tarkastusaikoja, jolloin mahdollisesti ilmenevien oireiden hoito voidaan aloittaa välittömästi. SLE täytyy ottaa vakavasti, mutta säännöllisellä tarkkailulla, lääkehoitoon sitoutumisella, läheisten tuella sekä terveillä elintavoilla todennäköisyydet taudista selviämiseksi ovat potilaan puolella.

Lue lisää: 

Tämä on tehokkain tapa antaa ensiapua


7 vaarallista ensiapuvirhettä

Näin hoidat kihtiä