Fibromyalgiana tunnettu monioireinen sairaus, joka koskettaa arviolta kahta–kolmea prosenttia väestöstä, tunnetaan edelleen huonosti, mutta sitä on vihdoin alettu tutkia laajemmalti. Sairauden huomattavin oire on laajalti koko kehoon leviävä kipu. Se kuvataan usein jatkuvana jomotuksena, jolle ei löydy selkeää syytä. Muita oireita voivat olla lihasjäykkyys, päänsäryt, ”aivosumu” sekä väsymys.
Useimmilla potilailla tauti todetaan keski-iässä, vaikka heidän oireensa ovatkin yleensä alkaneet aiemmin. Keskimäärin diagnoosin saaminen kestää yli kaksi vuotta, osittain siksi, ettei taudin toteamiseen ole olemassa laboratoriokokeita. Lääkäri voi silti määrätä potilaan joihinkin kokeisiin muiden vaivojen kuten nivelreuman ja MS-taudin pois sulkemiseksi.
Fibromyalgian tarkkaa syytä ei ole vahvistettu. Suositun teorian mukaan se on keskushermoston sairaus, eli potilaan hermostosta lähtevien kipusignaalien vastaanottamisessa aivoissa olisi jotakin vialla. Tutkijat selvittävät myös sitä, onko hormonitasoilla tai epäsäännöllisellä unirytmillä osuutta asiaan.
Koska potilaiden kivusta ei yleensä ole ulkoisia merkkejä, jotkut lääkärit ovat laittaneet fibromyalgian pelkän liiallisen mielikuvituksen piikkiin. Sellainen suhtautuminen on kuitenkin vähenemässä, sillä tutkimukset ovat osoittaneet vaivan olevan suhteellisen yleinen. Monet lääketieteen asiantuntijatahot, kuten Maailman terveysjärjestö, tunnustavat nykyään fibromyalgian.
Valitettavasti siihen ei tunneta hoitokeinoa; olemassa olevat hoidot tähtäävät vain oireiden lievittämiseen. Potilaita kehotetaan yleensä kokeilemaan ensin lääkkeettömiä hoitokeinoja, ja ottamaan sitten tarvittaessa käyttöön lääkitystä, kuten lihaksia rentouttavia tuotteita tai kipulääkkeitä.
Tähän mennessä tehokkain keino kivun lievittämiseen vaikuttaa olevan asteittainen liikunta. Silloin liikunta aloitetaan sopivalta tasolta – joka voi joskus olla hyvinkin vaatimaton – ja sitä tehostetaan asteittain, sanoo tohtori Gary Macfarlane, European League Against Rheumatism -reumajärjestön fibromyalgian hoitosuositusten pääkirjoittaja.
Liikunta tuo edes pientä helpotusta suurimmalle osalle tautia sairastavista; syynä voi olla endorfiinin vapautuminen, stressin väheneminen, unen parantuminen tai parempi verenkierto lihaksissa.
Lue lisää:
Mitä tehdä, kun selkään sattuu?
Näiden vaivojen riski kasvaa iän myötä: tendinopatia tai bursiitti
