Mustelmat, jotka tunnetaan lääketieteessä myös nimellä kontuusiot, syntyvät yleensä, kun pienet hiussuonet katkeavat ja vuotavat verta ihon alle. Iän myötä hiussuonisto heikentyy luonnostaan, ja iho sekä rasvakudos ohenevat, jolloin ne tarjoavat vähemmän suojaa kaikenlaisilta kolhuilta.
Kaikenikäisillä ihmisillä mustelmat ovat yleensä harmittomia, eivätkä ne vaadi hoitoa. Ihon alle vuotanut veri imeytyy takaisin elimistöön yleensä muutamassa viikossa. Jääpussin painaminen tuoretta mustelmaa vasten voi rajoittaa sen leviämistä, sanoo iho- ja sukupuolitautijärjestön EADV:n jäsen, tohtori Paola Pasquali. ”Kun mustelma on yli 48 tuntia vanha, lämpöhaude voi nopeuttaa sen paranemista”, hän sanoo.
Jos kuitenkin saat jatkuvasti selvärajaisia, violetteja mustelmia alueille, jotka ovat saaneet paljon aurinkoa vuosien mittaan, kyseessä voi olla aktiiniseksi purppuraksi kutsuttu ihomuutos, joka johtuu auringon UV-säteilyn ja ikääntymisen yhteisvaikutuksesta. Mutta sekin on hyvänlaatuista. Jos haluat peittää mustelmia, Pasquali suosittelee käyttämään sävyä, joka on mustelman sävyn vastaväri väriympyrässä. Esimerkiksi vihreänsävyisen peiteaineen pitäisi yhdessä ihonsävyisen kanssa käytettynä peittää punavioletit mustelmat.
Mustelmat voivat johtua lääkityksestä
Aina kyse ei ole ikääntymisestä, sillä jotkut vain saavat helpommin mustelmia kuin toiset. Herkkyys saada ihoon sinimustia jälkiä pienistäkin kolhuista vaikuttaa kulkevan joissakin suvuissa. Yleisesti ottaen naiset ovat miehiä herkempiä saamaan mustelmia, mutta tarkkaa syytä sille ei edelleenkään tiedetä.
Toinen mahdollinen mustelmien aiheuttaja voi löytyä lääkityksestä. ”Suullisesti otettavien tai paikallisesti käytettävien kortikosteroidien – muun muassa niveltulehduksen ja ekseeman hoitoon käytettyjen tulehduslääkkeiden – pitkäaikainen käyttö voi ohentaa ihoa, jolloin siihen muodostuu mustelmia helpommin”, Pasquali sanoo.
Veren hyytymistä estävät lääkkeet, kuten aspiriini, varfariini sekä rivaroksabaani, ovat myös usein syyllisiä. Niiden vaikutuksesta verenvuodon tyrehtyminen hiussuonissa kestää kauemmin, mikä aiheuttaa isompia ja näkyvämpiä mustelmia. Se ei automaattisesti tarkoita sitä, että lääkkeen käyttö kannattaisi lopettaa, varsinkin jos sillä yritetään ehkäistä jotakin hengenvaarallista tilaa, kuten sydänkohtausta tai aivoinfarktia.
Asiasta kannattaa kuitenkin keskustella lääkärin kanssa. ”Annostuksen tai lääketyypin vaihtamista voidaan silloin harkita”, sanoo tohtori Jecko Thachil, joka oli yksi British Medical Journal -lehdessä julkaistun, aikuisten mustelmaherkkyydestä kertovan artikkelin kirjoittajista. ”Ja lääkärin tulisi myös selvittää, johtuuko ongelma nimenomaan lääkityksestä.” Siksi lääkäri voi haluta tehdä erittäin kattavan anamneesin.
Millon kannattaa ottaa yhteys lääkäriin?
Vaikka mustelmista ei yleensä kannata huolestua, poikkeustapauksiakin on. Jos mustelma on erittäin turvonnut ja kipeä, eikä vain hieman pöhöttynyt ja arka, ongelman taustalla voi olla hoitoa vaativa venähdys tai murtuma. Kannattaa myös ottaa yhteyttä lääkäriin, jos saat äkillisesti paljon mustelmia, jos ne eivät katoa ajan myötä tai jos ne ilmaantuvat uudelleen ilman syytä – varsinkin jos kyseessä on yleensä vähemmän kolhuja saava alue, kuten selkä, vartalo tai kasvot. ”Mustelmat voivat olla merkki sairaudesta, kuten keripukista, leukemiasta, munuaistaudista tai maksan vajaatoiminnasta”, Pasquali sanoo.
Lyhyesti sanottuna, mustelmien suhteen kannattaa noudattaa samaa sääntöä kuin muidenkin kehon muutosten suhteen: jos jokin huolestuttaa, käy tarkistuttamassa se lääkärilläsi.
Lue lisää:
8 merkkiä, jotka voivat kertoa aivokasvaimesta
